Koalan toiminta on vertaistukea ja yhteisöllisyyttä tarjoavaa ja kokemustoimijuuteen pohjautuvaa harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa, jota toimijat kehittävät työntekijöiden tuella itsensä näköiseksi. Koalassa jokaisella on oikeus olla sellainen kuin juuri sillä hetkellä on, kaikki tunteet ovat sallittuja ja pyrimme takaamaan kaikille mahdollisuuden osallistua toimintaan omalla tavallaan. Avoimuus ja erityisesti raskaiden elämänkokemusten jakaminen edellyttää turvallisemman tilan takaamiseksi usein oman vuorovaikutuksen pohtimista. Olemme koostaneet tämän ohjeistuksen tukemaan toimijoiden omien ja toisten rajojen kunnioittamista Koalan toiminnassa.
Muistathan, että emme Koalassa vaadi keneltäkään täydellisyyttä turvallisen vuorovaikutuksen taidoissa. Kaikkien valmiudet siihen ovat yksilölliset ja niihin vaikuttavat monet eri tekijät. Riittää että tiedostaa asian tärkeyden, toimii parhaansa mukaan ja on avoin oppimaan.
Ensin sananen Koalasta toimintaympäristönä. Koala on monia hienoja asioita, mutta se ei ole terapiaa, hoitoa, kuntoutusta tai sosiaalityötä. Koalassa toimiminen voi toki tukea toipumista, ja se on toivottavaakin! Koalan työntekijöiden kanssa voi vapaasti puhua omista hyvistä ja huonoista kuulumisista, mutta heillä ei ole terapeuttisia pätevyyksiä antaa varsinaista keskusteluapua. Koalan työntekijöiltä voi myös saada sovittaessa kertaluontoista tukea käytännön asioissa, esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiahakemuksen täyttämisessä, mutta laajemmassa tuen tarpeessa voimme pohtia yhdessä mihin auttavaan tahoon ottaa yhteyttä.
Saatu ja annettu vertaistuki on aina vapaaehtoista ja kunkin voimavaroista riippuvaista. Yhdenkään toimijan ei kuuluisi kokea velvollisuutta kannatella toisia tai kantaa hänelle kuulumatonta vastuuta toisten hyvinvoinnista. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta olemme jokainen itse vastuussa siitä, kuinka ryhmässä tunteita ilmaisemme ja niiden kanssa toimimme. Turvallisempi tila luodaan aina yhdessä.
Koalassa kokemusten jakaminen ja niistä keskusteleminen on olennainen osa toimintaa. Jokaisella on kuitenkin aina oikeus päättää, mitä haluaa itsestään jakaa. Kaikille on myös annettava mahdollisuus itse päättää, mitä on valmis vastaanottamaan ja milloin. Kannattaa muistaa, että traumaattisten tapahtumien uudelleen eläminen ympäristössä, jossa ei ole tarjolla ammattitaitoista terapeuttista kannattelua, voi uudelleentraumatisoida kertojaa ja myös sijaistraumatisoida kuulijoita.
Traumaattisista kokemuksista puhuttaessa tavoitteena on pysyä sellaisella tasolla, jonka voi olettaa olevan itselle ja muille paikallaolijoille turvallinen. Esimerkiksi voi hyvin kertoa jos lapsuudenkoti on ollut turvaton, on kokenut lähisuhdeväkivaltaa tai joutunut koulukiusaamisen kohteeksi, sekä puhua tapahtuneen nostattamista tunteista tai niiden vaikutuksista elämään. Tapahtumia ei tarvitse kuvailla yksityiskohtaisesti tullakseen kuulluksi ja nähdyksi kokemuksensa kanssa. Tarvittaessa käytetään myös sisältövaroituksia ja annetaan muille mahdollisuus poistua tilasta ennen raskaan aiheen käsittelyä.
Joskus voi käydä niin, että itseä koskettava aihe laukaisee takauman tai muun traumareaktion, ja traumamuistot alkavat purkautua hallitsemattomalta tuntuvana tulvana jota on vaikea säädellä. Tämä on inhimillinen ja ymmärrettävä tilanne, josta ketään ei tuomita eikä sitä tarvitse hävetä. Tarvittaessa tilannetta puretaan sensitiivisesti yhdessä tai kahden kesken työntekijän kanssa. Voit myös halutessasi jakaa työntekijöille ennakoivasti turvasuunnitelmasi tai muuten kertoa, kuinka sinua voisi mahdollisesti tukea tilanteen rauhoittamiseksi.
Koalassa voi tulla nähdyksi ja hyväksytyksi ensisijaisesti omana itsenään, ei ainoastaan diagnoosien tai elämään vaikuttaneiden traumaattisten kokemusten kautta. Koalassa mielenterveyden häiriöt ja psyykkiset oireet nähdään osana ihmisyyttä. Ne vaikuttavat elämäämme eri tavoin, mutta eivät määrittele meitä. Emme ole yhtä kuin sairautemme tai jokin paha mitä meille on tapahtunut, vaikka nämä asiat väkisinkin muokkaavat meitä. On luottamuksen osoitus antaa muille mahdollisuus tutustua itseensä ennen kaikkea ihmisenä.
Ryhmätoiminnassa saattaa syntyä vertaisuuden lisäksi myös henkilökohtaisia suhteita. Toiset toimijat voivat tuntua läheisemmiltä kuin toiset. Joidenkin kanssa on varmasti muita enemmän yhteisiä asioita tai jaettuja kokemuksia, joihin samaistua. Toimijoilla on luonnollisesti täysi vapaus muodostaa keskenään vapaa-ajalle ulottuvia ihmissuhteita, ja toisaalta vastuu pitää omalta osaltaan huolta siitä, etteivät ne vaikuta ryhmän sisällä turvallisempaan tilaan tai toimijoiden yhdenvertaisuuteen. Toivomme että kaikki Koalassa kunnioittavat toistensa rajoja ja itsemääräämisoikeutta myös toiminnan ulkopuolella, kuten missä tahansa ihmissuhteissa. Kaikenlaisten ihmissuhteiden perusta on kaikkien osapuolien suostumus ja kokemus siitä, että suhde on tasapuolinen.
Turvallisempaan vuorovaikutukseen kuuluu myös oman asiantuntijuuden rajojen tunnistaminen sekä sisäisen kokemuksen ja yleistettävän totuuden erottaminen toisistaan. Omista kokemuksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, kuinka toisen tulisi toimia. Jos neuvoja ei ole pyydetty, niiden antamisen tarpeellisuutta kannattaa aina harkita. Usein ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ennemmin kuin neuvotuiksi, joten ensin on hyvä kysyä kaipaako toinen neuvoa. Erityisen harkitsevainen kannattaa olla lääketieteellistä tai farmakologista asiantuntemusta vaativien asioiden suhteen, toisten lääkitykseen tai sairauden hoitoon puuttuminen ei kuulu Koalan toimintaan. Koalassa rohkaistaan kriittiseen ajatteluun ja normien kyseenalaistamiseen, muistathan myös lähdekritiikin sekä tietoa jakaessasi että muiden jakamaa tietoa vastaanottaessa. Salaliittoteorioiden tai disinformaation levittäminen ei ole sallittua.